Uniikki käsityö

Käsityönä visakoivusta valmistettu minikuksa xs2

Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette löytäneet tienne Saagawaylle tänä kummallisena kuluneena vuotena. Tämä on ollut meille vielä tunnustelua, uusien asioiden opettelua, ideointia ja kokeilua – vääntöä ja kääntöä monessakin suhteessa. Mutta hei, mistä oikein onkaan kyse, kun on kyse Saagaway ™ luonnondesign tuotteista? Mitä uniikki käsityö tarkoittaa meidän tuotteissamme? Jos et vielä ole tutustunut tuotteisiimme ja ideologiaamme, niin tässä sinulle pähkinänkuoressa ajatuksia, että mistä onkaan kyse, kun on kyse meistä.

Olen rakastanut koruja koko ikäni. Rakkaus oli sen verran syvää, että haaveilin nuorempana jopa kultasepän ammatista. Elämän kiemurat kuljettivat reittini kuitenkin monesta syystä toisaalle. Mutta rakkaus koruihin on säilynyt ja huomasin jossain vaiheessa, että vaikka minusta ei kultaseppää tullutkaan, olen kuitenkin valmistanut koruja muodossa tai toisessa suurimman osan elämääni.

Osa kiekoista maaltataan kuten nämä Saagaway TM Colours -sarjan upeat omppukorvikset
Osa kiekoista maalataan kuten nämä Saagaway ™ Colours -sarjan upeat omppukorvikset upealla luottomallillamme Oonalla (PhotoRights KaisaN)

Muutamia vuosia takaperin minut valtasi jälleen tuo tuttu sisäisen levottomuuden tunne, joka edeltää aina uutta luomisprosessia tai projektia. Minuun iski yllättävä tarve hankkia puukiekkoja. Tarvitsin puukiekkoja, sillä sisäinen luomisprosessini tarvitsi niitä johonkin. En vielä ollut saanut hahmoa, että mihin niitä tulisin tarvitsemaan mutta sisäinen tarpeeni vahvistui ja lopulta olin kuin kissa pistoksissa puukiekkojeni kanssa. Mutta mistä niitä saisin? No metsästä tietty mutta hmmmmm okei, tarvittaisiin siis saha ja ehkä jotain muitakin työvälineitä.

Lepän runko

Sitten eräänä elokuisena yönä sain kokea todeksi vetovoiman lain – se, mihin keskityt, lisääntyy ja lopulta muuttuu todeksi. Olin kävelemässä yön pikkutunneilla elämäni bändin, Poets of The Fall’in keikalta kotiin päin, kun reitilleni kirjaimellisesti käveli mies ja hänen mukanaan…. puukiekot. Maailmankaikkeus lähetti siis tielleni miehen, jolla on syvä rakkaus luontoon, ymmärrys puusta ja sen käsittelystä ja jolla pysyy vakaasti sekä saha, kirves että puukko käsissään.

Noniin, sitten ei kun metsään, puun kaatoon ja kiekkoja valmistamaan. No ei aivan. Metsään kyllä mutta kun valitsin materiaalikseni ikiaikaisen puun, en vielä projektimme alkuvaiheessa ymmärtänyt, että tämä ei todellakaan ole hätähousujen hommaa, jos sen haluaa tehdä kunnolla. Kun sopivat puut ja oksat on valittu, laitetaan ne kuivumaan vähintään talven yli. Pikkuisen kuorta auki niin, ettei kuivuminen pääse tapahtumaan liian nopeasti, mikä taas todennäköisemmin aiheuttaisi puun halkeamisen.

Kuivumisen jälkeen oksat kuoritaan, minkä jälkeen niitä kuivatetaan vielä hetki jos toinenkin. Sen jälkeen ne sahataan sopiviksi kiekoiksi ihan käsipelillä. Kahta samanlaista kiekkoa ei ole – eikä tule. Tätä komppaa myös käsityönä tapahtuva hiominen. Tosin huomasimme pian kiekkojen määrän lisääntyessä, että jonkinlainen koneellistaminen olisi tässä kohtaa suotavaa. Niinpä kätevä mieheni rakensi vanhaan silityslautaan porakoneeseen asennetusta hiomalaikasta meille ”koneellistetun” hiontapisteen. Tästäkin huolimatta jokainen kiekko on oma uniikki yksilönsä. Tavoitteenamme on nimenomaan tuoda näkyville ihmiskäden jälki ja toisaalta antaa puun omalle ”hengelle” ja luonteelle tilan tulla esille. Vaikka kaikki puut ovat vähintään ”talven yli kuivuneita”, jatkavat ne siitä huolimatta kuivumisprosessiaan, mikä joskus saattaa aiheuttaa puun halkeamista. Puu on elävä materiaali, joten tämä olkoon puun oikeus. Ja joskus juuri tuo ”epätäydellisyys” saattaakin olla juuri se, mikä tekee korusta täydellisen.

Vanhan silityslaudan uusi elämä
Prosessi käynnissä!

Osa kiekoista maaltaan, osaan sipaistaan vain vernissaa tai jos puun sydämessä on oikein upea kuvio, voidaan se tuoda esille pellavaöljyllä. Puu saattaa edelleen kuivuessaan muuttaa pinnalle siveltyä väriä ja toisaalta sama väri eri puulajin pinnalla saattaa näyttää hyvinkin erilaiselta. Tähän vaikuttaa myös se, kuinka tiukkasyinen puu on. Esimerkiksi omenan pinnalle jää samasta väristä aivan erilainen lopputulos kuin miltä sama väri näyttää männyn pinnalla. Koruissa käytetyt metalliosat ovat kaikki nikkelittömiä ja ne hankitaan kotimaisten pienyrittäjien välityksellä. Olen itse superherkkä reagoimaan erilaisiin epäpuhtauksiin metalleissa, joten käytän vain niitä tuotteita, joihin en itse reagoi.

Symblos-sarjan tuotteita
Saagaway ™ Symbols -sarjan tuotteita nimimerkillä kolviin rakastunut (PhotoRights KaisaN)

Korujen rinnalle alkoi puusta syntyä muutakin mielenkiintoista. Ihanat katajaiset veitset, suloiset pikkukuksat ja muut tuotteet syntyvät nekin kaikki alusta loppuun paikallisena käsityönä. Kaikenlaisista jämäpaloista ideoidaan milloin mitäkin. Joku toimii, joku taas ei. Ekologisuus, kestävän kehitys ja kunnioitus ainutlaatuista, upeaa suomalaista luontoamme kohtaan ovat tekemisemme perustana.

Visakoivusta valmistetut suloiset pikkukuksat
Joskus pieni on enemmän! Pikkukuksat leirinuotiolla (PhotoRights KaisaN)

Mikäli haet symmetristä tehdasmaista tuotantoa, eivät tuotteemme todennäköisesti ole sinua varten. Jos sen sijaan kaipaat jotain ainutlaatuista ja uniikkia, saatamme olla etsimäsi. Tiesitkö muuten, että myös jokaisella puulla on oma ainutlaatuinen energiansa? Tästä syystä löydätkin Saagaway ™ tuotteita eri puulajeista valmistettuna ja saat jokaisen ostoksesi yhteydessä myös pienen ”puuinfon”. Minkä puun sinä tarvitset oppaaksesi juuri nyt? Saako siinä olla väriä tai symboleja vai ihan pelkkää puhdasta puun pintaa? Intuitiosi ohjaa sinut oikeaan valintaan. Luota siis siihen. Tervetuloa matkaan kohottamaan energiat positiiviselle taajuudelle! Saagaway – So much more than just jewerly.

Elämäsi tärkein ihminen

Mitä sinun elämäsi tärkeimmälle ihmiselle kuuluu? Miten hän voi? Itse asiassa, ketä ajattelit ensimmäisenä, kun ajattelit elämäsi tärkeintä ihmistä? Kuka ja missä hän on? Useimmat meistä hakevat tuon elämänsä tärkeimmän ihmisen itsensä ulkopuolelta. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että sinä itse olet elämäsi tärkein ihminen?

Pystytkö sanomaan, mikä todella tekee sinut – elämäsi tärkeimmän ihmisen – onnelliseksi ja mitä tarvitset ollaksesi onnellinen? Entä, tiedätkö, mikä on elämäsi tarkoitus? Nimenomaan sellainen tarkoitus, joka lähtee sinusta itsestäsi, ei ulkopuolisen maailman sanelemana olettamuksena. Suurin osa meistä ei tiedä, mihin on pyrkimässä. Tiedätkö sinä? Onko sinulla tavoitteet ja päämäärät, joihin pyrit? Nimenomaan sinun itsesi asettamat tavoitteet – ei jonkun muun? Jos näin on, niin onneksi olkoon, sillä kuulut muutaman prosentin minimaaliseen joukkoon.

Näytämme ulkopuoliselle maailmalle persoonamme mutta ydinminämme on useimmiten hukassa itseltämmekin. Miten sinä tunnet itsesi, omat vahvat puolesi ja toisaalta kehittämisen kohteesi, kipeät kohdat sisälläsi? Intiaanivanhempi Oriah Mountain Dreameria lainatakseni ”Minua ei kiinnosta, missä, mitä tai kenen kanssa olet opiskellut. Haluan tietää, mikä kannattaa sinua sisältäpäin, kun kaikki muu sortuu. Haluan tietää, voitko olla yksin itsesi kanssa ja pidätkö todella seurasta, joka sinulla on tyhjinä hetkinäsi.”

Hyvinvoinnin kulmakivi on terveelle pohjalle rakentunut itsetunto, jonka avulla syntyy myös luottamus omaan itseen. Terveeseen itsetuntoon liittyy itsensä arvostaminen. Kun arvostat itseäsi, näet myös muut arvokkaina ja hyvinä. Terveen itsetunnon kehittäminen on elämänmittainen matka. Se on ikään kuin tuoretavaraa, jota pitää päivittää jatkuvasti. Se vaikuttaa toimintaasi ja ratkaisuihisi, myös oman elämäsi hallinnan tunteeseen. Jos olemme opettaneet toiset siihen, että heidän tarpeensa ovat etusijalla, olemme opettaneet heidät myös siihen, että tulemme itse vasta toisena. Silloin on myös vaikea ottaa hyvää vastaan. Annat kyllä muille mutta jäät itse jatkuvasti paitsi.

Mielen heijastuksia itsetuntemuksesti tueksi PhotoRights @KaisaN

Ikiaikaisen vedatiedon mukaan meillä jokaisella on sisällämme kaikki se tieto, mitä tarvitsemme omannäköisen elämämme luomiseksi. Tuo tieto vain on elämän arjessa usein päässyt hautautumaan joskus hyvinkin syvälle. Terveen itsetunnon kehittämiseksi on monenlaisia työkaluja. Oman itsetuntoristiretkeni aloitin väreistä, jotka toimivat lempeinä mutta voimallisina välineinä tietoisuuden avaamiseen. Yli vuoden kestäneen koloristikoulutuksen aikana vuoroin itketti ja vuoroin nauratti, kun sisältä alkoi purkautua patoutuneita asioita mielen tietoisuuteen ja sieltä edelleen työstettäväksi ja puhdistettavaksi. 

Olen itse kokenut värit niin vahvana välineenä, että halusin tehdä niistä hyvää tekevän työvälineen kenen tahansa käyttöön. Näin syntyi pitkällisen prosessin seurauksena ”Mielen heijastuksia – Impulsseja itseoivallukseen” kirja ja sen apuvälineeksi värikortit ja väririimut. Niistä muodostui myös Saagaway ™ -tuoteperheen ensimmäinen tuote, jonka löydät verkkokaupastamme. Värien voima kertautuu myös Saagaway ™ -koruissa. Värit ovat tunteita ja tunteet värejä. Minkä värinen sinun tunteesi on juuri nyt? Entä minkä värinen on sinun itsetuntosi?

Mistä sinä olet kiitollinen – tässä ja nyt?

Mistä sinä olet kiitollinen juuri tänään – juuri tässä ja nyt? Usein haikailemme ja kaipaamme sen perään, mitä meillä ei vielä ole ja unohdamme kiitollisuuden aiheet ympäriltämme. Miten osaisimme olla kiitollisia ja onnellisia näistä ”puuttuvista” onnellisuutemme tekijöistä, jos emme ensi osaa iloita siitä, mitä meillä jo on… Jos vain jatkuvasti vaadimme lisää ja parempaa?

Niin, mistä sinä olet kiitollinen ja onnellinen – juuri tässä ja nyt? Kiitospäiväkirja on yksi tehokas työväline, joka auttaa konkreettisesti huomaamaan, kuinka paljon kiitollisuuden ja onnellisuuden aiheita itse kunkin elämästä löytyy. Varsinkin silloin, kun elämä tarjoilee kaktusviinaa shampanjan sijaan, on oikein aiheellista kaivaa esiin kynä ja paperia ja alkaa kirjata näkyväksi erilaisia kiitollisuuden aiheita.

Kannattaa aloittaa ihan pieniltäkin tuntuvien asioiden kirjaamisesta näkyviksi sanoiksi paperille. Tulet yllättymään iloisesti siitäkin huolimatta, vaikka eläisit juuri nyt haastavampaakin elämänvaihetta. Sillekin voit olla kiitollinen, sillä se todennäköisemmin tulee opettamaan sinulle jotain sellaista niin arvokasta, mitä silkkihansikkaat kädessä et olisi tästä elämästä oppinut.

Mistä sinä olet kiitollinen juuri nyt?
Rankimmankin sateen jälkeen kirkastuu. Oletko muuten huomannut, että kesällä 2020 on ollut valtavan paljon sateenkaaria? PhotoRights@KaisaN

Muita emme voi muuttaa, ainoastaan itseämme. Ja kun oma maailma muuttuu, muutamme myös maailmaa ympärillämme. Jokainen teko – niin negatiivinen kuin positiivinen – merkitsee ja sillä on vaikutus sekä itsellemme että muille.

Kun illalla käyt nukkumaan, hajota negatiiviset ajatukset ja kiitä tätä päivääsi ja kiitä tulevaa yötäsi siitä, että se tarjoaa sinulle levollisen unen. Ja kun aamulla heräät, astu uuteen päivääsi kiitollisena ja tartu avoimin mielin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ole SE energia, mitä haluat vetää puoleesi. BE the energy you want to attract! Kiitos sinulle, että luit tämän.

Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…

Kuinka monta muutoskohtaa olisit jättänyt elämässäsi väliin, jos sinun olisi ollut etukäteen mahdollista valita? Luulenpa, että aika monta olisi jäänyt ainakin minulta väliin ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” Joskus voimme itse vaikuttaa muutokseen mutta paljon on niitä muutoksia, joiden kohdalla elämä ei juurikaan kysele, että miten on, kiinnostaisiko ottaa vastaan tällainenkin kokemus.

Mieti hetki, millaisia kokemuksia oman elämäsi varrelta olisit jättänyt väliin, jos se olisi ollut mahdollista näin jälkikäteen ajateltuna.  Kirjaa ajatuksiasi ja kokemuksiasi vaikka paperille. Kun olet tehnyt ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…”-listaa, pysähdy pohtimaan jokaisen muutoksen kohdalla, mikä muutosprosessin aiheutti. Mieti tämän jälkeen, mikä lopulta muuttui ja miten.

Kun olet pohdintaasi suorittanut, mieti sen jälkeen, mitä kokemuksesi ovat sinulle opettaneet. Harvoin tulemme miettineeksi tätä puolta asioista, sillä jäämme helposti tuijottamaan yksisilmäisesti sitä, mistä muutos meidät pakotti luopumaan. Tämä aiheuttaa usein sen, että jäämme ikään kuin jauhamaan paikallamme aivan kuin entisajan vinyylilevy rahisevassa gramofonissa ja samalla estämme kasvun, jonka muutos aina mahdollistaa.

Kuuluin itse tähän yksisilmäisten ryhmään ja aikaisemmin elämäni oli enemmänkin projekti, jota suoritin hyvin pitkälti myös oman hyvinvointini kustannuksella. Sitten elämä alkoi kaataa jäävettä niskaani oikein saavikaupalla ja lopulta pakotti minut muuttamaan omaa ajatteluani, suhtautumistani ja käyttäytymistäni. Samalla aloin nähdä ja kokea elämäni projektin sijasta tarinana. Tätä aihetta on pohtinut onnellisuusfilosofi Frank Martelakin blogissaan.

Kun muutoksen tuulet puhaltavat, miten sinä toimit "Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt..."?
PhotoRights KaisaN

Aloin myös ymmärtää ja hyväksyä, että ympärillämme on paljon asioita, jotka tapahtuvat meille emmekä vain yksinkertaisesti voi vaikuttaa niihin. Mutta se, mihin voimme vaikuttaa, on oma ajattelumme ja suhtautumisemme. Jään usein mutustelemaan trendikästä sanaa elämänhallinta. Oma ajatukseni on, että emme voi hallita elämää. Elämä on täynnä yllätyksiä, mutta se mitä voimme hallita, on suhtautumisemme ja tapamme ajatella ja toimia. Sen lisäksi voimme tehdä ennakkoon riskianalyysiä ja pyrkiä minimoimaan mahdolliset haitta- ja ongelmatekijät.

Kun mietiti tuota ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” -listaasi, niin oliko muutos näin jälkeenpäin ajateltuna sittenkään huono asia vai toiko se lopulta jotakin uutta ja parempaa tilalle? Muutosten tuulten puhaltaessa toinen rakentaa suojan ja toinen tuulimyllyn. Juuri nyt tätä kirjoittaessani olen joutumassa yhteen elämäni paskimmista taisteluista. Ongelma on iso ja vakava mutta en ole suoranaisesti voinut vaikuttaa sen syntyyn. Mutta se koskettaa varsin läheltä minua, jolloin siitä on tullut myös minun asiani, johon minun on pakko reagoida ja puuttua. Tällä hetkellä ajateltuna tuo muutos on ehdottomasti se, jonka entinen minäni kirjoittaisi ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” -listaan.

Samalla kaukainen vanha minäni rakentaisi suojan ja toivoisi, että ongelma yksinkertaisesti vain katoaisi. Mutta näin ei tule käymään.  Nostan kaulukset pystyyn, menen yksinäisyyteen tuulen keskelle miettimään strategiaani, kuten Ragnar Viikingeissä, otan valomiekkani ja teen sen mitä minun on tehtävä. The only way out is through. Kun tämä prosessi on monen kuukauden päästä ohi, on myös vanha aikakausi elämässäni ohi ja se mahdollistaa uuden alun, jonka siemeniä olen sisimmässäni jo pidempään kylvänyt. Ehkäpä otan tästä muistoksi uutta mustettakin iholleni. Tatuoinnin aihekin on jo valmiina #donotfuckwithtäti.

Oi suloinen Suomen suvi

Oi sinä suloinen Suomen suvi! Mikä startti saatiinkaan kesään, kun neiti Kesäkuu helli meitä kaikin tavoin. Rannat ja järvet olivat ihmisiä mustanaan aivan kuin muurahaisia ja virkistysalueiden nurmikot täyttyivät pick nick porukoista ja ylipäätään vain lämmössä lepäilevistä kansalaisista. Vietettiin leppoisasti aikaa yhdessä pizzataksien sukkuloidessa lasteineen edestakaisin tuomassa lisää evästä nälkäisille. Lämpö helli talven ja kevään runtelemaa mieltä ja kehoa.

Alkukesän aktiviteetteihin kuului vahvasti myös vesillä oleminen niin veneissä, kanooteissa kuin SUP-laudoilla. Suppilaudat ja riippumatot tuntuivat ainakin täällä olevan alkukesän ehdoton hitti! Kesäkuussa lämmiteltiin ja ladattiin akkuja oikein todenteolla. Ah ja oi, suloinen Suomen suvi!

PhotoRights KaisaN

Kesäkuun superhelteiden jälkeen heinäkuu palautti asiat taas päiväjärjestykseen ainakin kelien suhteen. Luonto on kyllä kiittänyt ja kukoistaa nyt pitkän, kuivan jakson jälkeen koko loistossaan. Mutta epävakaistuneet kelit eivät ole minun menoani haitanneet. Toivottavasti eivät sinunkaan! Jos kesäkuussa lekoteltiin ja latailtiin, niin heinäkuu on täynnä positiivista toimintaenergiaa. Suurimmalla osalla kesäloman highlight osuu perinteisesti heinäkuulle ja nyt jos koskaan on se kesä, jolloin suositaan kotomatkailua ja hilataan koronakevään kolhuista toipuvaa kaunista kotimaatamme uuteen nousuun.

Miten sinä aiot suosia suomalaista ja suomalaisuutta tänä kesänä ja toivottavasti myös jatkossa? Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, kuten vanha sanonta kuuluu. Kun alat katsella ympärillesi, niin mitä mielenkiintoista löydät vaikkapa 100 kilometrin säteellä kotoasi? Itse havahduin tähän ajatukseen, kun viime viikolla vietin pitkästä aikaa pari työpäivää toisella paikkakunnalla. Matkani varrelle sattui muun muassa yksi melontareitti ja kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää kirkkoa, joista toinen Unescon maailmanperintökohde, Petäjäveden vanha kaunis puukirkko.

Upea auringonlasku Juupajoella tehtaan rannassa. Oi suloinen Suomen suvi!
Auringonlasku Juupajoella Tehtaan rannassa (PhotoRights KaisaN)

Viime viikonloppuna käänsimme auton nokan kohti sitä spottia, missä eteläinen, läntinen ja keskinen Suomi kohtaava – matkasimme Suomen sydämeen kanta-Hämeeseen. Sukuni juuret ovat vahvasti Karjalassa ja asun nykyisin Keski-Suomessa. Mutta olen syntynyt Hämeessä ja sieltä löydän sieluni maiseman. Ilmavat ja viljavat pellot lainehtivat teiden vieressä. Siellä minun on helppo hengittää. Mistä sinä löydät sielusi maiseman?

Suomen sydänmailla sijaitsee monta mielenkiintoista pienempää ja vähän isompaa kodikasta kylää ja kaupunkia, joissa on paikallisia tapahtumia, monipuolista kulttuuritarjontaa ja jos jonkinmoisia luontoon liittyviä elämyksiä. Ratsastusta, melontaa, eräilyä, kalastusta, veneilyä tai vain hiljaisuutta metsässä liikkuen ja vaikka nuotiokahveilla tulen äärellä istuen. Milloin viimeksi kokeilit viimeisintä? On meinaan taivaallisen meditatiivista ja samalla stressihormonit laskevat ihan huomaamatta. Majoittua voit vaikka Egyptissä. Sellainen sijaitsee Virroilla luonnonhelmassa maalaismaisemassa. Mikä mahtava elämys lapsille ja tietty aikuisillekin perinteiden hotellimajoituksen sijaan. Ihan huippua!

Route 66 Juupajoella johtaa Kallenautioon (PhotoRights KaisaN)

Oma reissumme suuntasi Suomen sydänmailla sijaitsevalle Juupajoelle. Matkan varrella Vanha Laivuri riihikahvila tarjosi makoisat kahvit kauniin Keurusselän rannalla Varpaansalmen pysähdyspaikalla. Käväisimme myös Kallenaution kestikievarimuseossa ja veimme lisää tuotteita myyntiin kievarin käsityöpuotiin. Kievari upeine pihapiireineen ja museoesineineen sijaitsee Juupajoella ”route 66” varrella ja on ehdottomasti pysähtymisen arvoinen pala suomalaisuutta.

Lisää historian havinaa löytyy näillä huudeilla myös Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseosta, jonne veimme myös Saagaway ™-tuotteita myyntiin. Museo sijaitsee Juupajoen Korkeakoskella Suomen ensimmäistä kenkätehdasta vastapäätä sen entisessä korko- ja lestitehtaassa. Kenkämuseo heitti minut lapsuuteni kesiin, jotka vietin Aaltosen valkoiset puukengät jalassa. Sellaiset löysin museon yli tuhannen kenkäparin joukosta.

Museossa julkistetaan vuosittain myös vuoden kengät. Niiden oli tarkoitus olla tänä vuonna pääministeri Marinin menopelit mutta Sanna vetikin viime hetkellä kenkänsä pois. Vahinko. Kengät olisivat nimittäin päässeet ihan nimekkääseen seuraan. Kenkänsä museon vitriiniin ovat luovuttaneet mm. presidentti Tarja Halonen, puhemies Riitta Uosukainen, Aira Samulin, Jorma Uotinen, Katri-Helena, presidentti Mauno Koivisto… Tiesitkö muuten, että Koiviston kengän numero oli 47 ja Katri-Helenan on kokonaista 33?

Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseon vuoden 2019 kengät lahjoitti Jorma Uotinen (PhotoRights KaisaN)

Kaunis kotimaamme on täynnä toinen toistaan upeampia aarteita, joista riittä jaettavaksi ihan meille jokaiselle. Mistä päin sinä lähdet etsimään kultahippuja Suomemme suloisessa suvessa?