Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…

Kuinka monta muutoskohtaa olisit jättänyt elämässäsi väliin, jos sinun olisi ollut etukäteen mahdollista valita? Luulenpa, että aika monta olisi jäänyt ainakin minulta väliin ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” Joskus voimme itse vaikuttaa muutokseen mutta paljon on niitä muutoksia, joiden kohdalla elämä ei juurikaan kysele, että miten on, kiinnostaisiko ottaa vastaan tällainenkin kokemus.

Mieti hetki, millaisia kokemuksia oman elämäsi varrelta olisit jättänyt väliin, jos se olisi ollut mahdollista näin jälkikäteen ajateltuna.  Kirjaa ajatuksiasi ja kokemuksiasi vaikka paperille. Kun olet tehnyt ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…”-listaa, pysähdy pohtimaan jokaisen muutoksen kohdalla, mikä muutosprosessin aiheutti. Mieti tämän jälkeen, mikä lopulta muuttui ja miten.

Kun olet pohdintaasi suorittanut, mieti sen jälkeen, mitä kokemuksesi ovat sinulle opettaneet. Harvoin tulemme miettineeksi tätä puolta asioista, sillä jäämme helposti tuijottamaan yksisilmäisesti sitä, mistä muutos meidät pakotti luopumaan. Tämä aiheuttaa usein sen, että jäämme ikään kuin jauhamaan paikallamme aivan kuin entisajan vinyylilevy rahisevassa gramofonissa ja samalla estämme kasvun, jonka muutos aina mahdollistaa.

Kuuluin itse tähän yksisilmäisten ryhmään ja aikaisemmin elämäni oli enemmänkin projekti, jota suoritin hyvin pitkälti myös oman hyvinvointini kustannuksella. Sitten elämä alkoi kaataa jäävettä niskaani oikein saavikaupalla ja lopulta pakotti minut muuttamaan omaa ajatteluani, suhtautumistani ja käyttäytymistäni. Samalla aloin nähdä ja kokea elämäni projektin sijasta tarinana. Tätä aihetta on pohtinut onnellisuusfilosofi Frank Martelakin blogissaan.

Kun muutoksen tuulet puhaltavat, miten sinä toimit "Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt..."?
PhotoRights KaisaN

Aloin myös ymmärtää ja hyväksyä, että ympärillämme on paljon asioita, jotka tapahtuvat meille emmekä vain yksinkertaisesti voi vaikuttaa niihin. Mutta se, mihin voimme vaikuttaa, on oma ajattelumme ja suhtautumisemme. Jään usein mutustelemaan trendikästä sanaa elämänhallinta. Oma ajatukseni on, että emme voi hallita elämää. Elämä on täynnä yllätyksiä, mutta se mitä voimme hallita, on suhtautumisemme ja tapamme ajatella ja toimia. Sen lisäksi voimme tehdä ennakkoon riskianalyysiä ja pyrkiä minimoimaan mahdolliset haitta- ja ongelmatekijät.

Kun mietiti tuota ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” -listaasi, niin oliko muutos näin jälkeenpäin ajateltuna sittenkään huono asia vai toiko se lopulta jotakin uutta ja parempaa tilalle? Muutosten tuulten puhaltaessa toinen rakentaa suojan ja toinen tuulimyllyn. Juuri nyt tätä kirjoittaessani olen joutumassa yhteen elämäni paskimmista taisteluista. Ongelma on iso ja vakava mutta en ole suoranaisesti voinut vaikuttaa sen syntyyn. Mutta se koskettaa varsin läheltä minua, jolloin siitä on tullut myös minun asiani, johon minun on pakko reagoida ja puuttua. Tällä hetkellä ajateltuna tuo muutos on ehdottomasti se, jonka entinen minäni kirjoittaisi ”Jos tämänkin olisin ennalta tiennyt…” -listaan.

Samalla kaukainen vanha minäni rakentaisi suojan ja toivoisi, että ongelma yksinkertaisesti vain katoaisi. Mutta näin ei tule käymään.  Nostan kaulukset pystyyn, menen yksinäisyyteen tuulen keskelle miettimään strategiaani, kuten Ragnar Viikingeissä, otan valomiekkani ja teen sen mitä minun on tehtävä. The only way out is through. Kun tämä prosessi on monen kuukauden päästä ohi, on myös vanha aikakausi elämässäni ohi ja se mahdollistaa uuden alun, jonka siemeniä olen sisimmässäni jo pidempään kylvänyt. Ehkäpä otan tästä muistoksi uutta mustettakin iholleni. Tatuoinnin aihekin on jo valmiina #donotfuckwithtäti.